Pääsin tänään jo ennen puoli kymmentä koulusta, oli lyhyt päivä kun piti vain hakea omat työvaatteet ja työssäoppimiskansio. Meillä alkaa maanantaina kaksi kuukautta kestävä työssäoppiminen, joten en näe koulukavereita vasta kuin huhtikuussa. Se aika tuntuu niin kauhean pitkältä olla erossa kavereista...

No toivottavasti aika menee äkkiä työpaikalla, pitää yrittää viihtyä vaikka vähän epäilenkin. Mä menen sellaiseen tosi pieneen autokorjaamoon jossa on vain vanhoja ukkoja. Ei kuulosta mitenkään hehkeältä ja sitä se tuskin tulee olemaankaan.

Mulla on kuitenkin koululla aina yksi päivä viikossa työpaikan ollessa kiinni aina yhden päivän viikossa. Mutta ei se paljoa lohduta, koska siellä ei ole ketään muita. Opiskelu tulee tuntumaan yksinäiseltä.

No onneksi kuitenkin saan mitä luultavimmin tehdä vielä enemmän asiaa mistä pidän, eli korjata autoja. Koulussa se kun jää välillä vähän taka-alalle kun on niin paljon oppilaita että tuntuu ettei kaikille riitä tekemistä. Eli nyt seuraavat kaksi kuukautta on mahdollista petrata kunnolla ja oppia uutta. :)